Kuvia ja muistelmia

********************************

********************************

********************************

Tuula Hyyrö Lempäälä 21.3.2021

POIMINTOJA:

Kuhmon lotat ja Laina Riihonen

Opettaja Laina Riihonen (1892-1990) kertoo muistelmissaan v.1984

"Rauhalliseen koulutyöhön tuli keskeytys. Marraskuussa 1939 alkoi sota. Jo ennen sitä oli kesällä ja syksyllä ylimääräinen kertausharjoitus. Koulutyö oli välillä pysähdyksissä, kun miehet olivat kertausharjoituksissa. Olin itse Kestilässä lapsineni. Kaikki näytti rauhalliselta kun tulin takaisin Kuhmoon.

            Kesken kaiken, keskellä rauhallista oppituntia tuli palvelija kiireisenä luokkaani ja sanoi nimismiehen soittaneen määräyksen, että koulutyö oli heti lopetettava, lapset lähetettävä koteihinsa ja kaikki heidän tavaransa on annettava heille mukaan ja sanottava, etteivät tule kouluun ennen kuin ilmoitetaan koulun alkamisesta. Vihollinen on tullut rajan yli, ja ensimmäiset kaatuneet ovat Hiilikon pellolla. Perukasta on tulossa monta kuorma-autollista evakuoituja, jotka majoitetaan koululle. Koulu on tyhjennettävä viipymättä. Lapset kuulivat ilmoituksen: tytöt rupesivat itkemään, poja sanoivat ääni väristen etteivät tytöt saisi itkeä; mutta kun pidin pienen rukoushetken, se kaikki itkimme. Kun ensimmäiset pojat pääsivät ulos ovesta, he huusivat: "Konekivääri on katolla ja kuorma-autoja piha täynnä ja niissä ihmisiä."

            Niin alkoi meillä talvisota. Opettajille ilmoitettiin, että heidän pitää astua vain yhdessä huoneessa ja muut huoneet on tyhjennettävä sotilaskäyttöön. Evakuoidut oli samoin siepattu arkitöistään ja osa ilman päällystakkia kuorma-auton lavalla. Eräs emäntä oli halvaantunut. Hänet otettiin ensin minun olohuoneeseeni, luokat täyttyivät pian evakoista. Sotilaat tyhjensivät luokat viemällä pulpetit liiteriin. Lotat toivat suuria kenttäkeittiöitä ja ruoka-astioita pihaan. He keittivät ruokaa evakoille.  Olin lottana ryhmäpäällikkö ja sain työmäääräyksen auttaa minkä voin evakkoon menijöitä heidän erilaisissa puutteissaan ja huolehtia siitä, että kukin sai ruokaa ennen junalle lähtöään. Tämä tapahtui marras-joulukuun vaihteessa. Koko kunnan alue tyhjennettiin parissa päivässä lukuun ottamatta karjaa ja sen viejiä, se kesti vähän pitempään.

            Myös Lentiiraan erääseen sivukylän mökkiin jäi vahingossa iso lapsiperhe. Mökin oli oli Naavala ja emännän nimi oli Enni. Tyhjässä Lentiiran kirkonkylässä partioidessaan sotilaat huomasivat suksenjälkiä enstisen kaupan luona ja niitä myöten perhe löydettiin ja vietiin evakkoon.

Kirkonkylältä vietiin evakkoon, kun muu Kuhmo oli tyhjä. Itse pääsin neljän lapseni kanssa evakkokyydissä Kajaaniin, jossa jouduimme heti hälytyksen ajaksi metsään. .....

            .... Kesä 1942 oli meille kuhmolaisille varsin suuren puutteen aikaa. Ruoka-annokset olivat hyvin niukat. En enää uskalla sanoa tarkkoja määriä, minkä verran saatiin jauhoa, maitoa ja muita tarpeellisia ravintoaineita, mutta sen muistan, miten kaikki olimme jatkuvassa nälässä ja laihduimme niin, että ennen lihavia tuskin tunsi, kun kasvot olivat yhtä ryppyä. Koetimme kestää paremman päivän toivossa. Apua ruvettiin saamaan ulkomailtakin. Kuhmossa kävi Sveitsin Punaisen Ristin edustajia tutustumassa tilanteeseen, ja Amerikassa oli presidentti Hooverin järjestämä avustustyö tuottoisaa. Alkoi tulla tavaraa hyvin suurina lähetyksinä....

Koulun käsityöhuone oli kansliana ja siellä annettiin jakolistojen mukaan kullekin lupalappu, jolla sai varastosta tavaraa. Istuin kesän 1942 siellä aamusta iltaan toisten komennettujen kanssa lappuja kirjoittamassa ja jakamassa. ....

            Rauhan saavuttua aloimme taas innokkaasti jatka kukin omalla työsarallemme. Poltetut rajavyöhykkeen kodit rakennettiin, karja palautetiin evakosta.

.... Huoltolottana elin vastuussa sotainvalidien jatkohoitoon pääsemisestä ja avun saannista sodan autioittamille rajaseuduille. Invalidit ohjattiin luokseni kysymään, miten heidän jatkohoitonsa saataisiin alkuun. En tiennyt. Kirjoitin Helsinkiin joko Punaiselle Ristille tai Suojeluskuntain esikuntaan. En muista kumpaan kirjoitin, eikä muistiinpanoja ole. Lottien arkistot vietiin sotamuseoon. Kuitenkin sain henkilökohtaisen kirjeen professori Beckeriltä, siiän hän murheellisen sävyyn kertoi, miten paljon pitäisi voida nyt auttaa ja miten vähäksi omat ja kaikkien voimat tuntuvat käyvän. Mutta sain ohjeet, miten minun tulisi menetellä, ja niin saatiin Kuhmonkin invalidit hoitoon ja monet työkykyisiksi. Vasta pari viikkoa sitten eräs heistä pysäytti minut kertoakseen nykyisestä voinnistaan ja oloistaan. Hän painotti sitä, miten hyvä oli, että lotissa oli joku, joka hoiti kaikki puhelut ja anomukset invalidien puolesta."

(Lihavoinnit tekstissä Tuula Hyyrö)

Laina Riihosen muistelmat Jyväskylän yliopisto/Avoimen tiedon keskus, tiedemuseo, museon kokoelmat muistelmien signum A 1623:2     

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pirkko Piirainen on muistellut Laina Riihosta mm. näin: "1923 Kuhmoon tuli opettajattareksi Laina Riihonen (o.s.Korpela) täynnä nuoruuden intoa, tietoa, taitoa ja ennen kaikkea henkilökohtaista kutsumusta omalla panoksellaan ja esimerkillään herättää ja elävöittää niin paljosta paitsi olevaa nuorisoa. ....

...hänen myös erittäin tarmokas ja voimakas panos ja toiminta Lotta-Svärd -järjestön riveissä.  Henkilökohtaisesti entisenä oppilaana muistan sen ajan tärkeänä ja perustaa luovana ajanjaksona nyt ja jälkipuolella olevassa elämässäni. (liite edellisissä Laina Riihosen muistelmissa

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

KUHMONIEMEN ELI KUHMON Lotta Svärd -osaston toiminnasta sanomalehtien kertomaa

Taustaksi: Laina Korpela muutti opettajaksi kesällä 1923 sulhasensa Akseli Riihosen perässä Kuhmoniemelle (nimi muuttui 1937 Kuhmoksi) . Heidät vihittiin juhannuksena 1923. Akseli oli innokas suojeluskuntalainen. Kuhmoon Suojeluskunta oli perustettu marraskuussa 1917. Ammatiltaan Akseli oli tuolloin Kymi Oy:n kasööri. Hän oli jääkärivääpeli, joka v. 1938 ylennettiin jääkäriluutnantiksi.

V. 1922 Kuhmoon tuli Vienan Karjalasta II pakolaisaalto, ensimmäiset tulleet kaksi vuotta aiemmin. Pakolaisia saapui  Kuhmoon 1300-1500 nälän, sotimisen ja neuvostohallinnon pelon ajamina. Muutama sata pakolaista jäi pysyvästi Kuhmoon, jossa tuolloin oli asukkaita noin 9000. Kirkonkylässä Kuhmossa oli kansakoulu, johon Laina Riihonen tuli opettajaksi. Hän toimi opettajana myös pakolaisille perustetussa koulussa, johon osallistui 70-80 oppilasta. Laina Korpela oli toiminut aiemmin mm. kotikylässään Kuorevedellä opettajana ja siellä ollessa liittynyt v. 1921 Lotta-Svärd-järjestöön. Hän oli Kuhmoon tullessaan aktiivinen lotta.

Vuonna 1928 Kuhmoon kohosi isänmaallisen innostuksen kannattamana suojeluskuntatalo Korpilinna, josta tuli kuhmolaisten harrastajien keskuspaikka. Korpilinnan arkkitehtina oli toiminut Annikki Paasikivi, tulevan presidentin tytär. Kuhmoniemen lottaosasto oli perustettu helmikuun 17. pnä1921.

4.6.1925 Kainuun Sanomat. II helluntaipäivänä 1925 suoritettiin Kuhmoniemen kirkossa suojeluskunnan uuden lipun vihkiäiset. Alttarin ääressä olivat Lotta-Svärd-yhdistyksen edustajat. Sekakuoro lauloi op. rva Laina Riihosen johdolla "Jumala ompi linnamme" ja rouva Riihonen piti lipun luovutuspuheen ja pyysi lipulle siunausta. Pastori Olander vihki lipun. Lotta-Svärd -yhdistyksen edustajat rouvat Anna ja Laina Riihonen luovuttivat lipun Kajaanin suojeluskuntapiirin päällikön edustajalle. Kansakoululla kello 3 oli juhla. Kuoron laulettua puhui rva Laina Riihonen erittäin lämpimästi ja mieleenpainuvasti suojeluskunnan ja kaikkien isänmaanystävien tehtävästä. Illalla vielä suojeluskuntatalolla täysi sali näki näytelmän Tuulivaaralaiset. Suojeluskuntalipun olivat lotat valmistaneet ja se on Kainuun piirin kauneimpia. Aihe siinä on kainuulainen.

1.3.1927 no 3. Kainuun Sissi. Laina Riihosen 2,5 -sivuinen kirjoitus Kuhmoniemen Lotta-Svärd-yhdistyksestä. Siinä on kuva pitkäaikaisesta pj. rouva A. Ottelinista ja yhdistyksen vuoden 1927 johtokunnan jäsenistä. Tuolloin johtokuntaan kuului 6 rouvaa ja 2 neitiä. Rouvien joukossa Laina Riihonen.

Kajaani 1.2.1928. Kuhmoniemen Lotta-Svärd -yhdistyksen kokous suojeluskuntatalolla . Johtokuntaan kuuluu 6 naista, joista yksi Laina Riihonen. Piirin vuosikokoukseen valittiin edustajaksi Laina Riihonen.

Kajaani 21.1.1929. Lotta-Svärd -yhdistyksen Kuhmoniemen paikallisosaston vuosikokous 20.1.1929 klo 1 päivällä. Kokouksen avasi op. Laina Riihonen. Johtokunnasta erovuorossa Laina Riihonen, jota ei enää valittu.

4.2.1930 Kainuun Sanomat. Kuhmoniemen lottien vuosikokouksessa pj:ksi kokoukselle valittiin Laina Riihonen, joka myös paikallisosaston edustajaksi piirikokoukseen Hilpi Julkusen kanssa.

Kainuun Sanomat. 24.2.1931. Lotta-Svärd -järjestön Kuhmoniemen osaston 10-vuotisjuhla. Kirkkoherra Emil Rechardt piti vaikuttavan saarnan kirkossa. Korpilinnassa pidetyssä juhlassa op. Riihosen johtama kuoro lauloi. Iltajuhlassa 10-vuotismerkin sai mm. Laina Riihonen. Arvokas, isänmaanrakkautta ja puolustustahtoa kohottava juhla päättyi "Maamme lauluun".

1.4.1931. Kainuun Sissi. Kainuun suojeluskuntapiirin kesäjuhlat Kajaanissa 30-31.5.1931 ja niiden yhteydessä lottien 10-vuotisjuhla. Laina Riihonen Kuhmoniemeltä johtaa juhlakuoroa, hänelle ilmoittautumiset.

Kainuun Sanomat 2.6.1931 Kainuun lottien piirin 10-vuotisjuhla alkoi Kajaanin kaupungintalossa, toisena juhlapäivänä sunnuntaina oli juhlajumalanpalvelus kirkossa. Lottakuoroa johti Kuhmoniemeltä op. Laina Riihonen. Kuoro esiintyi useita kertoja juhlien aikana. Lopettajaiset su klo 20, ohjelmassa esiintyi mm. Laina Riihosen johtama kainuulaisten lottakuoro. Puhuja pastori Armas Anttila: "Näillä juhlilla on vallinnut toiveikas mieli. Älköön se sammuko. Usko hyvään voittoon antaa voimaa." Runsain suosionosoituksin vastaanotetun juhlapuheen päätyttyä lauleli Kuhmoniemen lottien kuoro muutamia lauluja, joiden lisäksi juhlaväki vaati yhden ylimääräisen. Kuoron johtajalle Laina Riihoselle ojennettiin kukkia.  

2..6.1931 Kainuun Sanomat. Yleinen maanpuolustusväen juhla Kajaanin urheilukentällä sunnuntaina. Kuhmoniemen lottakuoro lauloi Laina Riihosen johdolla. Sai vilkasta suosiota.

26.4.1932 Kainuun Sanomat. Kuhmoniemen suojeluskuntatalolla pidettiin maanpuolustusjuhla. Lotta- ja sekakuorot esiintyivät opettajatar Laina Riihosen johdolla.

1.7.1933. Kainuun Sissi. Käskyosasto. Juhlapäivänä Kiehimässä esiintyy juhlakuoro kolme kertaa. Vihkoja saa tilata piirijohtokunnalta. Yhteiskuoroa johtaa juhlassa rva Laina Riihonen Kuhmosta. Kainuun lotissa elää virkeä, innokas ja valveutunut yhteishenki.

14.10.1936 Kainuun Sanomat. Kuhmoniemen kirkonkylän kansakoulussa oli juhlat, joissa 10 suojeluskuntalaista antoi suojeluskuntavakuutuksen ja 14 lottaa lottalupauksen. Juhlaohjelmaan kuului mm. puhe: op. Laina Riihonen.. "Ainutlaatuinen juhlallinen tilaisuus päättyi virteen "Jumala ompi linnamme", joka voimakkaana kajahti luokkahuoneen täyteisen kansan suusta."

26.1.1939 Kainuun Suunta.Lotta Svärd -yhdistyksen Kuhmon paikallisosaston vuosikokousta Korpilinnassa  johti Laina Riihonen, jota ei valittu enää johtokuntaan.